11.10.2008

Kultturitalo, Helsinki

Huviretki huipentuu huvipuiston kupeeseen

Dynastyn hulppea huipennus koettiin kotomaamme pääkaupungissa Linnanmäen vieressä Helsingin Kulttuuritalossa.
Runsaslukuista yleisöä oli paikalla paljon, samoin vierainamme kotomaamme kovimmat valo- ja äänisuunnittelijat (joista toki osa oli ollut showssamme aiemmin eikä halunnut nyt tulla Stadiin dokaamaan piikkiimme).

Kaikin puolin mukava tilanne kiertueemme valo- ja äänitaiteilijoille:
Katsot sitten vasemmalle, oikealle, eteen tai taakse, kaikkialla oli alan kovimpia hemmoja katsastamassa ja kuulostelemassa Suomen hienointa Dynasty-kiertuetta ;c)



Mutta ennen tuota tilannetta oli romppeiden raahaushetki.
Kulttuuritalo on tilava paikka mutta Alvarin suunnitelmiin ei jostain syystä sisältynyt lavan tasolla olevaa lastauslaituria, tavarahissiä tai muuta roudausta helpottavaa ja nopeuttavaa.
Mutta portaita toki.
Talolla tilannetta on helpotettu parhaan mukaan hyvillä rampeilla ja riuskoilla roudareilla.

Ripustuksellisesti talon tilanne on ihan siedettävä: omia sähkömoottoreita on katossa parikymmentä.
Lisäksi valmiita pisteitä.

Susu sai tahtonsa läpi ja ripusti silti muutaman Lodestarin sivuverhoille.
Takalinja ja verholinja nostettiin veiviständeillä: Mikon production office –casesta otettiin Genieiden oheen pari WMB:tä.

Talon etulinjassa salissa oli kuusi liikkuvaa valmiina lennätinyhteydellä ja ne otettiin käyttöön. Kiertueen oman lamput korvattiin taas Full Boarin hurmaavalla skitsofreniatyökalulla: tänään haluan olla tämä -toiminnolla.



Koodaus tehtiin salin keskeltä mutta vedon ajaksi tiskit siirrettiin talon vakiotarkkaamoon hieman sivuun.

Äänenpaineen tarkkailijat olivat permannon tasossa edessämme.
Päivitysten vuoksi aikaa uuden luomiseen jäi hyvin vähän eli show meni aika samoin kuin Turussakin.

Pasin harmiksi liki 10 metrinen peilipallo ei tullut mukaan Hämeenlinnasta.
Yritettiin, mutta järjestävä osapuoli havaitsi lainausyrityksen.
Eihän sillä olisi ollut enään käyttöä Sirkuksessa kun siellä ei (vielä !) ole Alpha sarjan lamppujakaan...
Mutta tuo pyörylä olisi kyllä juuri ja juuri (varsi ja varsi, latva ja latva...) mahtunut Caribiaan ja Kultsalle. Roudausovissa olisi ehkä ollut hieman haastetta mutta peilipallohan muodostuu palapelin tavoin palasista jotka olisi voinut purkaa, numeroida, siirtää tilaan ja kasata uudestaan.

Caribiassa Marikon mekon paljetit kyllä heijastelivat upeasti ja heijastavana pintana hänen muotonsa kyllä päihittivät pallon ja liikehdintänsä tavallisen pyöritysmoottorin ;c)

Kultsalla taas asu oli uusi (eihän Prinsessa voi esiintyä kahta kertaa samassa asussa isoissa juhlissa (ja tänä lokakuun ensimmäisen- ja neljännentoista päivän välinen yö on tietty ollut yhtä juhlaa...).

Arvoisat valosuunnittelijavieraamme olivat aika ylpeitä sillä olivat Marikon ajan nokka pystyssä !!
Katseet ShowPixeissä... ;c)

Marikon show on show jossa on musiikin ohella huomioitu koreografia, puvustus, ilmeet, valot ja äänisuunnittelu.
Jos lauteille olisi vaan mahtunut, pitäisi siellä olla massiiviset samettiverhot jotka italialaisittain avautuessaan (silleen että yläosa pysyy paikallaan mutta korkeussuunnassa keskeltä alkaen nousisivat viistoon ylös sivuille) paljastaisivat suuret, valkoiset leveät portaat joiden yläosassa prinsessa seisoisi vahvassa takavalossa ja alkaisi sipsutella alas lähemmäs rahvasta ihailijakuntaa....
Mutta jotain on kuitenkin säästettävä seuraavalle kiertueelle :c)



Valosuunnittelija on ryhmänsä tärkeä edustaja ja hänen luokseen on vaikea päästä.
Lahjonnalla, uhkailulla ja itkuntihrustuksella nämä neidot onnistuivat jokseenkin menestyksellisesti!

Mainitsin äänisuunnittelun. Siihen liittyy mm. Marikon puhelinsoundi. Prinsessa lauloi osan biiseistä – tai osassa biiseistä osan tarkemmin mainiten – megafoni- tai puhelinsoundilla. Sitä varten oli erillinen langallinen mikki langattoman perusmikin rinnalla.
Jaakko kertoi salaisuudekseen sen, että käyttää puhelimesta otettua mikkiä (oletti siten saavansa autenttisen puhelinsoundin).
Millään kiekulaitteella ei saanut yhtä hyvää !
Tuosta voidaan todeta kuten ex-vaiffini aikanaan: ”Parhaat keksinnöt maailmassa ovat hyvin yksinkertaisia – kuten sinä, kultaseni...”.

VHB on kiertueen edetessä osoittanut ihannoivansa Veikka Gustafssonia: kiipeily kiinnosti. Kiertueen edetessä backline-osasto sai pinota yhä korkeampia styrkkari- ja kaappikasoja soittajien haasteeksi

Vaikeuden lisäämiseksi muusikoiden oli soitettava kiivetessään.

The Rasmuksen nuorukaiset ottivat oppia mutta matalammilla stäkeillä.

Base-hyppyihin ei vielä menty ja kiitos ripustettujen linjasäteilijöiden eivät popparit kavunneet pa-pinoihin. Joillakin esiintyjillä kun on sellainen tapa...

Valkoinen Sali ei ollut Mäksän kannalta ihanteellisin sillä hiukkakin valoa kattoon sai aikaan valtaisat heijastumat ja sali kylpi valossa.
Intiimiys katosi.
Haitta oli lähinnä nousevassa katsomossa olevilla paikallaolijoilla.
Mutta hienot valot Taiteilija Mäkinen teki silti taas. Ja popparit osasivat seurata Mäksän iskuja rankasta kiertueesta, jatkuvista jäädyttämisistä/sulattamisista ja Mäksän välillä muuttuvista iskuista huolimatta. Tuota voi kutsua hyväksi työmoraaliksi sillä se osoittaa sen, että he kunnioittavat visualistinsa työtä ja tajuavat miten heidän panoksensa tukee visuaalisuutta !

The Rasmus ei tällä kertaa saanut lavalle lenteleviä alusasusteita mutta yleisön villi kirkuminen oli kovaa.
Ja huomasin jotta kuvataiteilija Kauppinen lauloi useissa biiseissä mukana.
Vinkkinä Smojulle:
Headsetti Rikulle niin saadaan kööriä kasvatettua ! Venuessa kyllä riittää kanavia...

Full Boarista ja sen käytöstä rupateltiin.
Riku on jo aikojen saatossa ansainnut ”Suomen virallinen Sikopaimen”-tittelin. Nappilauta siis hyvin tuttu. Etenkin Hog 2 sarja jonka käyttöä hän on kouluttanutkin.
Niillä kursseilla oli mm. Mikko Enäkoski. Kuluneen kesän ajan Mikko kiersi Akun Tehtaan matkassa Full Boar ja Wingi työkaluinaan. Samoin MDG.
Ja Lodestarit.

Pasi taas opetteli tiskin tätä kiertuetta ajatellen aiemmin kesällä. Hän oli ulkomailla head-liner bandin matkassa (taas yksi ryhmä joka halusi valloittaa maailman Pasin valoilla) ja Dynastya ajatellen speksasi Hog 3 tiskin työkalukseen. Siellä sitten etelän yössä koodailua ja perkeleitä hihkuen homma haltuun.

Tässä välissä mainittakoon vakavammille henkilöille että aiemmin mainittu Roadhog bugi ei ole laitevika vaan näppihätä.

Kiertue nyt sitten loppui.
Laitteiden palautusta jne edessä.

Poppoo kerääntyi Rikun sähköisen liekkilampun ympärille piiriin.
Kädet toistemme hartioille.
Ja kasassa oli lauma surullisia seeproja kun kajalit valuen vollotimme ja kehuimme vuoronperään itseämme.

Joka proggis loppuu lopputexteihin joten niin myös tämäkin:

Tuotantoyhtiö: Dynasty Helsinki Oy
Pääsponsori: Soundata Oy
Aänentoisto- ja valaistuslaitteet: Moving Light Oy
Tuotantopäällikkö: Mikko Enäkoski
Kiertuemanageri: Antti Eriksson
Näyttämömestari: Kimmo Aroluoma
Backlinevastaava: Jari Niiranen
Miksaaja – The Rasmus: Jouni ”Smoju” Paju
Miksaaja – Von Hertzen Brothers: Jukka Nykänen
Miksaaja – Mariko: Jaakko Suomalainen
Monitorimiksaaja – Mariko & The Rasmus: Aki ”Aksu” Rönkkö
Monitorimiksaaja – VHB: Kari Luukkonen
Kun haluat tilata äänivermeitä, klikkaa tästä
Valosuunnittelija – VHB: Taiteilija Juha ”Mäksä” Mäkinen
Valosuunnittelija – The Rasmus: Mikko Enäkoski
Valosuunnittelija – The Mariko: Pasi Koivistoinen
Vidiootti – The Rasmus: Riku Kauppinen
Valoteknikot: Mikko ”Susu” Sula & Jani ”Jani” Ahonen
Ja kun nyt innostuit tilaamaan valo- tai videoroippeita, klikkaa tästä
Krääsänmyynti: Ulla Ikonen
Voice kuvaus/äänitys/editointi: Kristian Juuso
Bussikuskit: Einari Lintula & Jarkko Kanasuo
Rekkakuskit: Kalle Ihalainen & Pekka Nisula
Soundata crew: Tero Hölttä, Jorma ”Tipi” Tikka, Petteri Partinen, Mikko Palomäki & Valo Virtanen

Dynasty vaikenee mutta me emme.

Uusia tarinoita tulee tänne aina joskus silloin tällöin.

Koska kiertueen ansiosta myynti kasvoi kovin, sain ostaa osastollemme uuden, hyvän kameran.

Alla uusia, hyviä kuvia keikasta:

Valo Virtanen – Soundata Oy – jossain edustustehtävissä Stadissa