Kansallisteatterin audiojärjestelmä päivitettiin

Näyttämöäänen uusi aika

Suomen Kansallisteatterin taannoisen peruskorjauksen yhteydessä aloitettu äänitekniikan kokonaisuudistus jatkuu. Merkittäviä laajennusvaiheita kolmen vuoden aikana ovat olleet pikkunäyttämöiden verkottaminen ja niiden ajokaluston päivittäminen Pro Tools -pohjaisiin laitteistoihin. Kansallisteatterissa ollaan tyytyväisiä Soundatan toteuttamaan laajennusurakkaan.

Soundatan Lari Paavilainen kertoo, että Kansallisteatterin Willensaunan ja Pienen näyttämön laitteisto- ja ohjelmistopäivitykset saatiin valmiiksi tänä syksynä näytäntökauden alussa. Talon neljäs näyttämö, piskuinen Omapohja uusitaan todennäköisesti ensi vuonna.

Vuonna 2002 valmistunut Kansallisteatterin äänen kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe oli iso urakka, jossa taloon rakennettiin uusinta audioteknologiaa hyödyntävä, käytettävyydeltään tehokas järjestelmäkokonaisuus, jossa kaikki äänen käsittely ja siirto tapahtuu verkotettuna digitaalimuodossa.

Nyt päättyneen laajennuksen myötä Pienen näyttämön ja Willensaunan esitysten äänen ajoon on valjastettu Digidesignin Digi 002 -laitteita yhdistettynä kannettaviin Macintosh-tietokoneisiin ja Pro Tools LE- ja TH-S-ohjelmistoihin. Äänipöytinä käytetään Yamahan tilaa säästäviä digitaalikonsoleita.

Vain suuren näyttämön äänimestarilla on kevyt henkilökohtainen Mbox-sovittimella varustettu kannettava Pro Tools -työasema.

Soundata toteutti Kansallisteatterin historiallisiin puitteisiin modernin äänituotanto- ja ajojärjestelmän.

Tuotantoa kulisseissa

Kansallisteatterin äänitehosteiden teko, jälleenkäsittely ja ulosajojärjestelmä perustuu Pro Tools -audiotyöasemiin ja tehosteserveriin, jota voidaan operoida useasta työpisteestä. Uudistuksen myötä tehosteiden teko ja ulosajo on muuttunut reaaliaikaiseksi. Äänimestari voi esimerkiksi harjoitustilanteessa etsiä ohjaajan pyytämiä tehosteääniä serverin tietokannasta naputtelemalla sopivan hakusanan.

Kansallisteatterin vastaava äänimestari Esa Mattila arvioi, että esituotannon osuus lisääntyy teatterimaailmassa koko ajan. Kansallisteatterissa talon mainoksetkin voidaan tehdä nyt omassa studiossa. Esituotantotilana on studio, jonka Soundata urakoi historiallisen rakennuksen vanhalle kylmäullakolle.

Kansallisteatterin tuotantostudiossa valmistellaan myös näytelmien tehosteet, äänipohjat ja musiikit. Studiotila muistuttaakin varustelultaan huippuluokan jälkituotanto- tai musiikkipajaa: kattaukseen kuuluvat Control|24-mikseriohjain Pro Toolsille, kosketinsoittimet ja äänimodulit, mikrofonivahvistimet ja putkietuasteet.

Toinen yleisölle näkymätön tila on restaurointipaja, jossa on alettu availla Kansallisteatterin kulttuurihistoriallisesti arvokasta ääniarkistoa. Apuna historian havinan silotteluun käytetään Waves ja Pro Tools -ohjelmistoa, jolla voidaan poistaa ritinöitä, kohinoita ja muita ajan patinan tuomia häiriöitä.

Kansallisteatterin äänijärjestelmään tyytyväinen Esa Mattila ei halua edes muistella aikaa ennen Digidesign-verkkoa.

Kaiuttimet tietokoneohjauksessa

Esityksien äänitehosteiden ulosajossa minidisc- ja cd-soittimet ovat nyt historiaa. Niiden sijasta Kansallisteatterissa käytetään ABP Toolsin TH-S -ohjelmistoa, joka Pro Toolsiin yhdistettynä tarjoaa käyttöön kaikki kuviteltavissa olevat virtuaaliefektit ja äänenkäsittelyn mahdollisuudet.

TH-S:n ajolistaan rakennetaan tilanteet näytelmän etenemisen mukaisesti. Kansallisteatterin konfiguraatio korvaa vanhanaikaisen ulosajolaitteiston neljä cd/md-soitinta ja kaksi moniraitaista Adat-nauhuria. Ulkoisia räkkilaitteitakaan ei ahtaisiin salitarkkaamoihin enää juuri tarvita.

Soundata on toiminut myös Suuren näyttämön kaiutinjärjestelmän laitetoimittajana ja asentajana. Soundatan Juhani Vitikka kertoo, että järjestelmä rakentuu yli 50 Tannoy-kaiuttimen setistä. V300-pääkaiuttimet keskiklusterissa ja näyttämöaukolla kattavat suurimman osan istumapaikoista. Monikanavaisen äänen lokalisointi- ja tehostejärjestelmässä hyödynnetään lisäksi neljääkymmentä pienempää V8-tehostekaiutinta, jotka on sijoitettu salin ja parvien seinille.

Monimutkaisen äänentoistojärjestelmän hallinta ilman räätälöityä työkaluohjelmaa olisi mahdotonta. Tässä keskeinen apuväline on taso- ja viivematriisijärjestelmää ohjaava 24 tulolla ja 32 lähdöllä varustettu TiMax.

Kansallisteatterin tuotantostudioita esittelevän Juhani Vitikan mukaan teatteritekniikan kehitys kulkee kohti editointi- ja ulosajojärjestelmien reaaliaikaista integraatiota.

Äänimestarista taikuriksi

Käyttökokemusta uudesta järjestelmästä on nyt kertynyt kolmen vuoden mitalta. Esa Mattila toteaa, että työskentely on muuttunut merkittävästi parempaan suuntaan niin äänisuunnittelun kuin esitysten ajonkin kannalta.

îÄänityö harjoitusvaiheessa on helpottunut valtavasti. Nykysysteemi mahdollistaa paljon kokeiluja, koska muutoksien teko on niin helppoa. Aikaa ei sinänsä säästy, koska mahdollisuuksia on niin paljon että kaikki liikenevä aika hupenee vaihtoehtojen kokeiluun.î

Mattilan mukaan ohjaajatkin ovat matkan varrella alkaneet oppia siihen, että äänimiehet ovat nyt varsinaisia ihmeidentekijöitä. Kun ennen tyydyttiin tilaamaan muutoksia tehosteisiin seuraavaksi päiväksi, nyt odotetaan uutta versiota minuutin päästä.

Erityisen huojentunut Mattila on siitä, että ajatus keskitetystä tehostearkistosta ei jäänyt vain hyväksi ideaksi vaan on osoittautunut toimivaksi myös käytännössä. Verkotus osoittaa voimansa etenkin nyt, kun Omapohjaa lukuun ottamatta talon kaikilta näyttämöiltä päästään käsiksi tehostearkistoon.

îSysteemi on toiminut oikein hyvin, ja sitä hyödynnetään koko ajan. Jo nyt on vaikea edes kuvitella aikaa jolloin verkkoa ei ollut.î

Näytelmien tehosteäänistä osa on lähtöisin kaupallisista cd-arkistoista ja osa omaa tuotantoa. Mattila tähdentää, että sen kummemmin tehdastekoinen kuin omakaan arkistomateriaali ei kuitenkaan ole koskaan käyttökelpoista sellaisenaan, vaan vasta lähtökohta joka löytää muotonsa produktion harjoitusjakson aikana.

Pienen näyttämön kompakti äänikalusto rakentuu Pro Toolsin, Digi 002:n ja TH-S-softan ympärille.

Varmuuden maksimointia

Viime vuosien aikana rakennettu ja päivitetty järjestelmäkokonaisuus on siksi mittava, että se voisi sisältää paljonkin haavoittuvia kohtia ja pullonkauloja. Mattila ei kuitenkaan osaa osoittaa mittavampia ongelmapaikkoja. Järjestelmätoimittajalta on saanut palvelua ja tukea tarvittaessa.

îYhteistyö Soundatan kanssa on sujunut hyvin. Jos ongelmia on ollut, ne ovat johtuneet yleensä talon oman väen osaamattomuudesta, ja Soundataan on aina voinut soittaa ja kysyä apua.î

Toki työkalupakin totaaliremontin sisäänajo ottaa väkisin aikansa. Nykyteknologia kun edellyttää jatkuvaa opiskelua, päinvastoin kuin analogiaikoina.

îSoundata järjesti alkuun koulutuspäiviä, eikä täältä pidemmille kursseille ehditäkään. Käytännön opiskelu jatkuu toinen toisiamme neuvomalla.î
Mattila muistuttaa, että analogisten äänijärjestelmien sataprosenttista käyttövarmuutta on digitaaliaikana turha haikailla. Siksi on tärkeintä hoitaa varmistukset kunnolla.

îEsityksen aikana systeemi ei ole kertaakaan kaatunut, mutta siihen pitää silti varautua. Esimerkiksi Suuren näyttämön varmistuksena on restaurointipajan kone, joka sisältää samat tehosteet. Hätätilanteessa se saadaan kytkettyä salitarkkaamosta esityksen ajoon.î

Teksti ja kuvat: Tommi Saarela

Lari Paavilainen (vas.) hienosäätää äänentoistoa Esa Mattilan kanssa. Suuren näyttämön takaseinästä piti louhia kymmensenttinen siivu että tiskin taakse mahtuu istumaan.

Äänisuunnittelua tietokonemallin avulla


Tilaa uutiskirje

Saat tarjouksia ja etuja suoraan sähköpostiisi!

Minua kiinnostaa:

* Pakollinen tieto

Tietosuoja

Uutiskirje -rekisterin tietoja käytetään ainoastaan asiakassuhteen hoitoon henkilötietolain 8 § -mukaisesti.
Lue tietosuojaseloste

SOUNDATA HÄMEENTIE 153 C 00560 HELSINKI PUH  09 4769 3300
MYYMÄLÄ : ALBERTINKATU 46 00180 HELSINKI PUH 09 4769 3333