Musiikin onnistunut käyttö verkkosivustolla

Musiikin käyttäminen verkkosivustoilla edustaa monelle webdesignia suoraan 90-luvulta. Muistattehan vielä, miten saitti latautui Netscape Navigatoriin hitaasti mutta varmasti ja PAM – valkoisista purkkikaiuttimista raikasi ilmoille iloinen MIDI-musiikki. No, onneksi ajat ovat muuttuneet, eikä verkossa enää törmää gif-animoituihin www-sivujen taustakuviin ja karmiviin taustamusiikkeihin.

Musiikki kuitenkin sopii yhä edelleen verkkosivuille, sille on oma paikkansa. Oma lukunsa ovat tietenkin musiikin jakeluun keskittyneet sivustot, jotka ovat edelleen pitäneet pintansa Spotifyn ja vastaavien musiikin suoratoistopalveluidenkin rinnalla. Selaimella pelattavissa peleissä musiikki tulee tietenkin voimakkaasti esiin, esimerkkinä vaikkapa nettikasinoiden musiikit. Jos tahdot tutustua vaikkapa modernien videoslottien musiikin käyttöön, ota kasinobonukset haltuun ja nauti bonusrahalla pelaamisesta.

Musiikin jakeluun keskittyneet verkkosivustot

Onnistuneinta musiikin käyttöä verkkosivustoilla edustaa useimpien käyttäjien näkökulmasta musiikki, joka on saatavilla pyynnöstä: ei siis itsestään soimaan lävähtävä taustaraita. Vaikka Spotify, Deezer, Apple Music ja kumppanit ovat kahmaisseet perinteisiltä levykaupoilta ja Myspacen kaltaisilta verkkosivustoilta markkinat, ei musiikin jakelu verkkosivustojen puolella ole tyystin kuollut. Joiltakin osin se elää jopa varsin hyvin.

Bandcamp on musadiggareiden ehkäpä suosituin palvelu. Sitä voisi luonnehtia jonkinlaiseksi digitaalisen aikakauden levykaupan, divarin ja treenikämpän risteytykseksi. Artistit ja levy-yhtiöt voivat julkaista musiikkiaan Bandcampin kautta ja veloittaa siitä. Alusta sallii myös erilaisten tuotteiden, kuten vaikkapa bändipaitojen myynnin. Digitaalisten formaattien (MP3, AAC, Ogg Vorbis) ohella sivuston kautta voi myydä myös perinteisiä fyysisiä levyjä tai vaikkapa C-kasetteja. Pääpaino musiikilla on indie-henkisessä musiikissa, termin laajassa mielessä.

Discogs on sekin streamauksen aikakaudella jonkinasteinen vastavirtaan pyristelijä. Sivustolla musiikki on kaikki kaikessa, mutta varsinaisesti musiikin kuunteluun ei sivustoa ole luotu – kyseessä on eräänlainen musiikin kansankapitalistinen verkkokauppa, kirpputori ja tietokanta. Joskus Discogsia on verrattu elokuvien IMDb-palveluun, mutta nähdäkseni vertaus ontuu hieman – IMDb:n piirissä ei harrasteta myyntitoimintaa (Discogsin taustayhtiöllä on leffojen varalta oma Filmogs-projektinsa). Discogsissa etenkin levyharvinaisuuksien kauppa on isossa roolissa, mikä on osaltaan myös aiheuttanut kritiikkiä.

Niin, ja se Myspace – 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jonkinlaista kevytalakulttuurin sosiaalista mediaa ennakoinut palvelu täytti Napsterin kaltaisten palveluiden aukkoa. Tänäkin päivänä palvelu on kuitenkin edelleen hengissä, joskin varsin erilaisessa muodossa. Musiikin jakelu kuuluu edelleen palvelun piiriin, mutta tyyli on kaupallisempi, eikä käyttäjien oma sosiaalinen sivu ole enää samanlaisessa keskeisessä roolissa kuin yli kymmenen vuotta sitten.

Musiikki mediana verkkosivustoilla

Mediana musiikin rooli verkkosivustoilla on itsessään kaventunut. Esimerkiksi useimpien artistien verkkosivustoilla on enää harvoin erillistä musiikin soiton sivuston omalta palvelimelta käsin mahdollistavaa soitinta. Paljon tavallisemmin törmää YouTube-ikkunaan, joka on upotettu sivustolle, samaten soittolistojen linkkeihin, jotka johtavat suoratoistopalveluihin.

Musiikin suhteen merkittävin verkkosivusto onkin YouTube. Vaikka kyse onkin ensisijaisesti videopalvelusta, käytetään sitä paljon juuri musiikin toistoon. Varsinkin tekijänoikeuksien suhteen hieman löyhemmin suhtautuvissa maissa ravintoloiden ja baarien soittolistat raikaavat usein suoraan YouTubesta. Tämä Googlen omistama palvelu on pyrkinyt laajentamaan myös yksinomaan musiikin takia palvelun piirissä viihtyville käyttäjille YouTube Music -suoratoistopalvelua, mutta aivan valtaisaa menestystä se ei ole osakseen saanut.

Laajemmat implikaatiot musiikin siirtymisessä digitaalisiin suoratoistopalveluihin ovat ehkä vielä osittain hämärän peitossa: olemme liian lähellä tapahtunutta muutosta osataksemme tarkastella sitä historiallisesta perspektiivistä. Artistien taloudellisen hyvinvoinnin kannalta voidaan kuitenkin todeta digitalisaation aiheuttaneen isoja haasteita: vaikka käyttäjä maksaa musiikista ja Napsterin kaltaiset piratismin mahdollistaneet palvelut ovat miltei kuolleet, ei artisti saa elantoaan kuin harvoin digitaalisista jakelukanavista.